Avainsana-arkisto: valot

Valaistumista kasveille

Kuten viimenumerossa tuli kerrottua niin kasvien valonsaannin kanssa ilmeni pieniä ongelmia. Luonnonvaloa ei vaan vielä tule riittävästi ikkunoista vaikka kuinka niin toivoisi. Lisävalon järjestäminen alkoi pöytätilalla. Pienen etsintätuokion jälkeen löytyi n. 100x50cm levynpalanen, toinen reuna kulmaraudoilla kiinni seinään, toiselle reunaa pari pöydänjalkaa. Akkupora, jokunen ruuvi ja hetki askartelua niin projektissa pääsi suunnittelemaan valaisinta.

Kaikenmaailman kasvivaloista (ja muuhun sisäkasvatukseen liittyvästä) löytyy netistä tietoa parhaiten lähinnä kahden alan harrastajilta, eli joko chilin tai hampun kasvattajilta. Parasta mahdollista valaistusta saa kuulemma rikkiplasmalampuilla, jotkut käyttävät suurpainenatriumlamppuja, erilaisia sinipunaledejä saa maailmalta kaikissa mahdollisissa muodoissa ja lisävalon tarjoaminen ylipäätään tuntuu olevan melkoinen taiteenlaji.

Nyt kuitenkaan nurkissa ei sattunut pyörimään parin tonnin rikkiplasmalamppuja, eikä parin satasen natriumituikkuja niin patentti- ja viritysosasto alkoi visioimaan lisävaloa siitä mitä sattuu olemaan saatavilla. Lopputulos näkyy alla, kauheus on toki katsojan silmässä, mutta voisi kai tuo rumemmankin näköinen olla.

20150228_003Ensimmäinen ajatus oli tehdä pöydälle seisova teline johon valot olisi ripustanut, mutta tuota miettiessä parempi puolisko onneksi vinkkasi että entä jos koko kom..kauheuden ripustaisi katosta roikkumaan.

Ajatus muotoutui läjään ja karkeat mitat taskussa lähdin kohti tallia askartelemaan hommaa eteenpäin. Pätkä karkeahöylättyä lautaa, lipputankoon hommattua narua muutama metri ja talosta irroteltuja spottivalaisimia romuhyllystä. Laudanpätkä sai ensin hiekkapaperia ja sen jälkeen mastonin valkoista kilikolia kevyesti pintaan. Ihan kunnolla valkoiseksi en alkanut lautaa maalaamaan kun projektista piti saada joskus valmistakin ilman suurempia odotteluita maalin kuivumisen kanssa.

Spotit pyyhin ensin puhtaaksi pölystä ja muusta roipeesta jota tallin hyllyssä oli valaisimiin kertynyt. Sen jälkeen heijastinkuvun virkaa toimittaneet valkoiset kuupat saivat lähteä irti. Pienen puhdistusoperaation jälkeen laudanpätkän maali oli kuivunut senverran ettei sormiin jäänyt valkoista. Lautaan reikä johdon läpivientiä varten ja lamput tasavälein kiinni lautaan ja johdotuksiin. Tämän jälkeen sitten yläpuolelle lautaa narunpätkät kiinni. Kuten kuvastakin näkyy niin kiinnitys tapahtui suunnilleen helpoimmalla mahdollisella tavalla. Ruuvi narusta läpi ja rikan kanssa kiristys lautaa vasten, hyvin pysyy.

Yläpäähän narua tein vaijerisakkelilla lenkit. Lenkkiin vaikuttavat voimat jäävät senverran pieniksi, että sakkeli pitää narulenkin paikoillaan ihan paljain sormin kiristämällä. Kantava ajatus on, että valojen korkeutta voi säätää sitämukaa kun kasvit kasvavat. Tässäkin kohtaa katosta ripustaminen on paljon parempi vaihtoehto pöydällä seisovaan telineeseen nähden.

Parin askartelutovin jälkeen komeus oli valmiina ja seuraavana päivänä projekti jatkui ruuvaamalla pari nurkista löytynyttä ruuvikoukkua kattoon. Valaisin roikkumaan, 15W energiansäästölamput paikoilleen ja kellokytkin jatkoroikan juureen. Energiansäästölamput lämpenevät niin vähän, että valon voi pitää lähes kiinni kasveissa.

Nyt rehut saavat valoa n. 12h vuorokaudessa ja näin parin päivän kokemusten perusteella sanoisin että taimet ovat piristyneet ihan selkeästi. Idätyslautalla etenkin kesäkurpitsa on alkanut puskemaan alkuja ja tomaateissakin alkaa olla selvästi idut havaittavissa.

Nyt toivotaan että lisävalaistus riittää ja etenkin että talouden pienet puutarhurit antavat sekä valojen että kasvien olla rauhassa. Visioita seuraavalle idätyskaudelle kehitellään samalla nykyisten istutusten kanssa, mutta kertoillaan niistä sitten erikseen.