Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2016

Laavu, 3. osa – Vielä lisää työkaluja

Laavunteko on jatkunut tässä viikon verran vaihtelevalla menestyksellä, mutta tänään tuli tehtyä toinen revisio hirsivarasta. Hirsivara on varsin perinteikäs työkalu, mutta meikänörtti tekee tietty hommat omaan malliinsa ja ilman parempaa ymmärrystä.

Screenshot - 05282016 - 05:24:57 PM

Hirsivara aloitetaan luonnollisesti CAD-ohjelmistolla. Linuxistille työkaluja on vähän huonosti saatavilla, paras tarjollaoleva vehje on FreeCad, joka ei ole sinänsä erityisen huono 3D-cad, mutta ei missään nimessä tarjoa myöskään ammattilaislaatua. 3D-printterin hankinnan jälkeen tuon kanssa on tullut kuitenkin pyörittyä senverran ettei simppeleiden mallien tekeminen tuota erityisen suuria ongelmia.

Mallinnuksen jälkeen freecad-formaatista export STL-muotoon ja Roudaksi ristitty 3D-printteri töihin.

Octoprint tekee kaiken muun hienon ohella mukavia stop-motion -henkisiä animaatioita, joten muutkin pääsevät nauttimaan koneen toiminnasta tälläkertaa oikein videokuvan kera.

20160528_103029

Itse printteristä pitää tehdä jossain kohtaa ihan oma blogipostaus, mutta kyseessä on Rostock-tyyppinen delta-tulostin. Tulostusalue on 240×370 millinen sylinteri, joka riittää hirsivaran tulostukseen ihan kohtuudella. Materiaalina on kivan oranssi PLA-muovi, kilon rulla (n. 400 metriä) maksoi ebaystä parikymppiä ja hirsivaran osiin meni muutama kymmenen metriä 1.75 millistä filamenttia, en jaksa edes laskea mitä tuosta lopulliseksi kustannukseksi kertyy.

Tarkkuushirsivaraan kuuluu olennaisena osana myös kaksi vesivaakaa.

20160523_223851Paikallisesta romuonnelasta karavaanariosastolta löytyi kuvan mukainen tuplavaaka noin vitosella, joten ihan totaalista konkurssia ei tälläkertaa tullut.

20160522_185756Muutaman tunnin tulostelun jälkeen printtipöydästä irtosi kuvan mukainen hirsivara. Ensimmäinen revisio tuli koekäytettyä ja suurin ongelma tuossa on paitsi liian pieni pidike vesivaa’alle niin kuvassakin näkyvät kynänpitimet ovat aivan hervottoman paljon liian suuret ja epävakaat. Toinen revisio on jo printteristä otettu ulos, mutta siitä ei tullut kuvaa napattua.

Tänäänkin on laavun parissa tullut touhuttua, mutta tehdään ihan omat juttunsa salvaamisesta ja muusta rakentamisesta. Hintapolitiikan osalta huomasin että jossain kohtaa on käynyt pieni laskuvirhe materiaalikustannuksissa ja edellisen postauksen hinnassa on viitisentoista paikallista valuuttaa liikaa. Karavaanarimallin vesivaa’an kanssa kokonaisbudjetissa liikutaan, korjausten kera, tällähetkellä 160 ekyyn nurkissa.

Seuraavassa numerossa sitten ihan laavun rakentamisen perusteita. Omaa kokemusta tai edes vierestä katsomista ei tällaisesta ole, joten jos joku poloinen erehtyy näitä allekirjoittaneen horinoita käyttämään minkääntasoisina ohjeina niin en oikein voi muuta kuin toivottaa onnea matkaan.

Laavu, 2. osa – Lisää työkaluja

Edellisessä numerossa saatiin parkkaamiset loppuun. Tässä välillä on luettu koko intternetti läpi kaikesta hirrenveistoon liittyvästä. Youtubesta löytyy materiaalia ihan videon kera joka lähtöön, mutta ehken paras tietopankki löytyy Suomen Hirsitaito ry:n nettisivuilta ja ainakin osin ko. yhdistyksen ylläpitämästä Wikikko -tietopankista. Tällähetkellä perinteiset työkalut hirrenveistoon ovat pääasiassa moottorisaha ja kirves. Moottorisaha pysyy meikänörtilläkin jotenkuten lapasissa, mutta kirveellä veistäminen on jo ajatuksena senverran työlästä ja etenkin taitoa vaativaa että mennään siitä mistä aita on vähän matalampi.

20160514_195148Rautakaupoista saa nykyään vähän vaihtelevasti puuntyöstöön sopivia laikkoja myös kulmahiomakoneeseen. Kuvan veistolaikka on myyntipuheiden mukaan parasta sitten viipaloidun leivän ja vieläpä saksalaista laatutyötä. Tingattu hinta paikallisessa romuonnelassa 43€. Vähäisen käyttökokemuksen perusteella joka lantin väärti vehje, mitä nyt tuon kanssa pitää muistaa puhallella rälläkkää puhtaaksi ihan paineilmalla aika aktiivisesti. Purua irtoaa ihan jäätäviä määriä ja se lähtee 11000 kierroksella minuutissa aika kiukkuisesti tangentin suuntaan. Pienen opettelun jälkeen työstäminen on kuitenkin tarkkaa ja vauhti on hieman toista kirveeseen verrattuna.

Seuraava ongelma onkin sitten että millä rungot siirretään muutama kymmenen metriä parkkauspaikalta laavun pohjalle. Millään järkevällä konevoimalla tuonne sijoituspaikkaan ei pääse, edessä kun on marjapensaita, trampoliini, pari mäntyä, kasvimaa ja vähän kaikkea muuta pientä. Hain rautakaupan tiskiltä riistohintaan (terveiset vaan naapurikunnan rakennustarvikeliikkeeseen) nelisen metriä kulmarautaa ja pätkän 19 millistä putkea. Taas tuli vietettyä tallissa yksi iltapäivä ja ilta yöhön asti.

20160520_202058Tuollaisesta lähdetään liikkeelle. Nurkissa pyörivä täytelanka-mig tekee hieman räkäistä jälkeä, mutta tuonkin taidon rippeet alkavat pikkuhiljaa palailla mieleen. 40x40x3 kulmaraudasta 50 senttinen pätkä ja siihen kylkeen 19 millin putkea kiinni akseliksi.

20160520_20421350x50x3 kulmaraudasta 50 ja 30 sentin pätkiä molempia palanen ja koesovittelua tekemään. Ensimmäinen sovittelu muutti vielä lopputulokseen hieman muotoaan, mitään piirrustuksiahan näistä ei ole ruukattu tehdä.

20160520_214843Kehikko nippuun kulmaraudan kulmat vastakkain, jolloin koko komeus on kutakuinkin tasapaksu ympäri asti. Hitsatessa on hyvä muistaa, että mustakin rauta voi olla kuumaa, terveisin nimimerkillä hitsaushanska meinasi sulaa kiinni peukaloon.

20160520_215548Akselin sovitus kehikkoon. Tuli mietittyä että pitäisikö akseli olla enemmän jommassa kummassa reunassa, mutta päädyin lopulta laittamaan renkaat keskelle. Käytäntö osoitti että tuo oli ihan oikea ratkaisu.

20160520_224051Akselin kiinnityksen jälkeen vehje renkailleen ja koeponnistus. Koko komeus ei läskin painon alla antanut myöten kuin vajaista renkaista, joten sen suurempia vinotukia tai muuta vahviketta en nähnyt tarpeelliseksi tehdä.

20160521_011634Yläpuolelle vielä pari 30 senttistä pätkää kulmarautaa ettei pöllit pääse lipsumaan sivusuunnassa kelkalta pois. Samalla rakenne tietty jäykistyi vielä entisestään. Renkaisiin 2 baaria painetta ja kiinnitys akseliin M10 kierretangolla, nylockmutterilla ja isolla rikalla. Akseleihin leikkelin vielä paksummasta putkesta puslantapaiset niin renkaat sai vähän paremmin rungosta irti.

20160521_160752Käyttö tapahtuu siten, että nostetaan hirsi noin suunnilleen painopisteen kohdalta kelkan päälle, kietaistaan kuormaliina toiseen päähän tukkia ja sen jälkeen isokin hirsi tulee varsin kohtuullisella voimankäytöllä perässä.

Budjetti otti tälläkertaa osumaa rälläkkälaikan 43€, kulmaraudat 40€ ja renkaat 10€. Kokonaisbudjetissa ollaan tällähetkellä 170 euron tuntumassa.

Laavu, 1. osa

Pihassa ei meidän asumisen aikana ole ollut oikein kunnollista nuotiopaikkaa. Kevättalvella kaadettujen puiden kanssa tuli aika selväksi jo ennen kaatoa että kun kerran värkkiä on niin niistähän tehdään perinteinen hirsilaavu. Eipä nörtti tuolloin tiennyt minkälaiseen suohon taas hyppäsi.

Rungoista tuli karsimisen jälkeen katkottua n. 15-20 senttiä halkaisijaltaan olevat osat erilleen ja niistä olisi tarkoitus ihan perinteitä kunnioittaen veistellä jonkinmoinen laavuntapainen aikaisemmassakin numerossa hehkutetun ison pihakuusen nurkille.

Parkkaaminen ihan maata vasten on semmoinen homma että siinä menee paitsi tolkuttomasti aikaa niin sitä ei ainakaan meikänörtin selkä kestä varttia pidempään, joten koko touhu aloitettiin työkalujen tekemisellä.

20160513_183228Nurkista löytyi sopivasti n. nelituumaista parrua. Pätkät on jotain vähän toista metriä, ovat edellisessä elämässään olleet jonkinmoisen trukkilavan aluspuita. Mitta tuntui aika sopivalta, joten lähdin veistämään suoraan tuohon. Sirkkelillä pari rantua parin sentin syvyyteen, taltta ja vasara kouraan ja loveamaan.

Vähän turhan raakalla kädellä tuli loveaminen tehtyä, mutta liian kanssahan aina pärjää.

20160513_184402Uretaaniliimaa väliin ja miljoonalaatikosta suunnilleen sopivan kokoisia puuruuveja kylkeen. Kuten kuvastakin näkyy niin kulma on ihan tylysti 90 astetta (tai ainakin melkein). Yläpuolelle jäävä V on viitisentoista senttiä kanttiinsa.

20160513_192909Samalla metodilla kolmas keppi kiinni. Lovi kylkeen, liimaa väliin ja ruuveja päälle.
20160513_203223Rakennelma tuntui hieman heppoiselta pelkkien lovien varassa, joten romulaarista pari pätkää lautaa vielä vinotueksi. Pari tällaista syntyi yhden illan askartelulla tallin puolella. Sitten itse asiaan.
20160514_114128Runko pukkien päälle, laadukas 9,90€ parkkausrauta kouraan ja kuorimaan. Kun tuon halpisraudan sai edes kohtuulliseen terään niin tuota teki ihan mielikseen. Runkojen mitta on tässäkohtaa neljästä kahdeksaan metriin, pisimmät mitä nörtti jaksoi nostaa pukille kokonaisena oli jotain kuuden metrin luokkaa. Ihan noin hulppeaa laavua ei ole ajatus tehdä, mutta runkojen siirtelyyn meni vähintään yhtä paljon aikaa kuin varsinaiseen parkkaamiseen niin ihan tietoisesti pidin runkojen lukumäärän niin pienenä kuin mahdollista.

20160517_181706Viikonloppu ja muutama ilta viikolta lisää ja koko pino pääsi eroon kuoristaan. Pukit kestivät hyvin, toisen pukin yksi jalka otti vähän kipeää kun pinon päältä pääsi runko pyörähtämään vähän turhan kovaa vauhtia alas. Pienen lastoituksen kanssa noilla pukeilla parkkaa kuitenkin vielä pitkään ja kustannus oli aika lähelle nollaa, puumateriaali on ilmaiseksi saatua, purriliiman jämät sai sopivasti hävitettyä tuohon ja muutama ruuvi miljoonaämpäristä ei sekään kovin kummoista lovea lompakkoon tehnyt.

Tuo kympin parkkuurauta yllätti ihan iloisesti, vaikka se kaupasta tullessaan muistuttikin enemmän lattarautaa. Tahkon ääressä sai viettää toisenkin tovin että teräkulman sai kohdalleen ja kapineen muutenkin käyttökelpoiseen kuntoon. Vaihtoehto paikallisessa marketissa oli kuitenkin ihan kunnollinen (?), taottu rauta ja hintaa 80€.

Parkkuupukit on tuossa hommassa aivan ehdottomat, tukkisakset samaten. Pukit tuli tehtyä ja sakset löytyivät tallin seinältä valmiiksi, joten tässäkohtaa koko projektin kustannuksia on puiden kaato ja tuo parkkausrauta. Kaato maksoi n. kympin / runko ja laavuun päätyy ehkä kolmannes joka rungosta, joten budjetin puolesta liikutaan jossain 70-80€ nurkilla. Tuota kaadon hintaakaan ei ihan suoraan voi edes laavun kustannuksiin laskea, nurin nuo männyt olisivat kuitenkin menneet.

Jatketaan tarinaa kuitenkin seuraavassa numerossa.

Ne pienet jutut ja yksityiskohdat..

Pihalla on taas viilattu ja höylätty yksityiskohtia, siivottu ja raivattu nurkkia. Kasvimaahan näytti talven jäljiltä yllättäen kovin lohduttomalta..image..mutta kummasti se puhdistus ja möyhennys tilannetta muuttaa. Mansikkamaa kasvatti kokoa yhden leveän penkin verran, rönsyt omasta takaa ja muut värkit jälleen kaiveltu pitkin pihaa ja nurkkia.
imagePerunat, sipulit, porkkanat sekä punajuuri ovat jo mullan alla pötköttelemässä ja eilinen harson alle kurkistus tiesi kertoa, että ainakin punajuuren siemenet itäneet mukavasti.imagePerennapenkki sai loppusilauksen liiterin nurkan parkkauspisteeltä..
image ..ja kyllä penkki näyttää edelleen paljon paremmalta ja eipä ole kukkapuskat ottaneet isommin osumaa mylläyksestä, parissa viikossa ovat kummasti jo kasvaneet.image Kasvihuoneen julkisivukin tuli raivattua ja siivottua. Ihmeesti kohentaa ilmettä, kun repii kiveyksen välistä tunkevat ruohot ja nokkoset muualle. imageEtupihan pohjoispuolen päätyseinä on tuottanut pidemmän aikaa pään vaivaa. Sisäänkäynti etuovelle on jotenki niin karu ja kolkko. Ensitöikseni siivosin ja kokosin seinustan vierellä olevan ruohottuneen kiveyksen uusiksi. Siitä tuli parempi, mutta edelleen kaipasi jotakin. Aikansa kun tyhjää seinää tuijotteli, niin inspiraatio iski. Isketään kiveykseen parit ruukut ja havuja.
imageNo nuukapihihän ei taas raskinut isoja ruukkuja kaupasta ostaa. Mutta onneksi se peukalo ei keskellä kämmentä ole. Siispä saha kouraan ja lautapinoja tutkimaan. imageHyvä tuli suurinpiirtein mitoista huolimatta. imageVähän maalia pintaan..image..ja lootat paikoilleen. Koska tuli yö nukuttua laatikoiden välissä, niin tottakai muistin mitan väärin ja toisesta tuli himpun verran pienempi. Päätin olla asiasta välittämättä, mulle kelpaavat, mutta jos se jotakuta kovasti haittaa, niin saa tulla tekemään uusiksi.imageIsäntä haki kauppareissulla parit timanttituijat ja nehän piti heti samaa kyytiä saada paikalleen. imageIhan ite tein ja kyllä tykkään!
image

Uima-altaan lämmitin

Uima-allaskausi alkaa pikkuhiljaa koputella ovella, vaikka vielä kuluvalle viikolle yöpakkasia lupailtiinkin. Tuo nyt nurkissa pyörivä viiden kuution allas ei kuitenkaan tahdo yhden kesän auringonpaisteilla lämmetä, joten jo viimekesän puolella tuli visioitua kaikenlaista altaan lämmittämiseksi.

20160507_185447Parin illan projektina tuli tekaistua aurinkokeräin. Lähtökohtana vanha, yksilehtinen lämpöpatteri. Pyhkäisin ensin enimmät vanhat maalit pois lamellilaikalla ja pistin maalarinvalkoisen tilalle mustaa väriä kilikolipullosta.
20160507_194559Kakkosnelosesta pikainen kehikko, yhdelle sivulle päästin (hatarasti kuvassakin näkyvän) railon sirkkelillä johon patterin reuna sopii nätisti eikä lähde karkuun. Kehikon taustalle sitten palanen vaneria hakasnaulaimella kiinni

20160507_200057Ja laatikkoonkin väriä pintaan.

20160507_200928Koesovituksen jälkeen tuli vielä pyhkäistyä reunoihin yläjyrsimellä kolo, johon saa lasin istumaan nätisti.

20160508_114330Lasinleikkely ei vieläkään ole ihan parasta hommaa ikinä, mutta jonkinmoinen hatara tuntuma tuohonkin on muotoutumassa. Lopuksi vielä pientä lvi-osien kanssa nikkarointia ja pikaisesti improvisoitu tuki pitämään koko komeutta pystyssä ja homma on tältäerää valmis

20160508_184010Kiertovesipumppu pitää vielä jostain sorvata, porakonepumpulla tuli vähän alustavasti kokeiltua ja ainakin teoria tuli todistettua toimivaksi. Aika näyttää että saavuttaako tuolla mitään järkevää lämmitystehoa. Kaikki palikat löytyivät nurkista pyörimästä, joten ihan valtavan suuria virheinvestointeja ei syntynyt.

Seuraavaksi sitten pitäisi tasoitella paikka altaalle, nakella pari levyä styroxia altaan alle ja odotella muutama tunti altaan täyttymistä. Siitä, ja lämmittimen toiminnasta sitten joskus myöhemmin.

Risusavottaa ja kannon hävitystä

20160429_172441Pihatouhut ovat päässeet kunnolla käyntiin kun lämpömittari näyttää 20 asteen lukemia. Pidempi kevään projekti on ollut talon takana sijaitsevan metsäpalan siivous käyttökuntoon. Lähtökohta tuon risukon kanssa on ollut enemmän tai vähemmän epätoivoinen. Risukko on ollut oman onnensa nojassa ties kuinka pitkään ja maaläntille on kasvanut kutakuinkin läpitunkematon risukko koivua, pajua ja pihlajaa.

20160429_185255Isompia runkoja kaatelin ihan moottorisahalla ja pienempää risukkoa on tullut parin kommelluksen säestämänä siivottua raivaussahalla. Kuvamateriaali on ensimmäisen harvennuksen jäljiltä, toisen isomman sahailun jäljiltä risut ovat vielä nurin metsikön puolella. Kuvassakin näkyvä iso kuusi pääsee nyt vähän paremmin oikeuksiinsa kun ympäriltä lähti ylimääräistä risua melkoinen keko pois.

20160430_152002Metsässä on vielä vähintään samankokoinen keko tikkuja. Ihan polttopuukokoistakin tavaraa meni nurin, nuo pari pinoa pitää perkata läpi kunhan ehtii.

Toinen pitkäkestoisempi projekti on ollut kokeiluluontoinen kannon hävitys polttamalla. Vuoden takaisia kantoja on pihassa useampiakin ja ainakin kaksi niistä on tarkoitus hävittää rumentamasta maisemaa ja nurmikkoa. Pelipaikalle ei oikein viitsi millään isolla koneella nurmikon ja marjapensaiden yli ajella niin jotain muuta pitää keksiä. Jotkut ovat kuulemma kaivelleet kantoja ihan käsipelissäkin ylös, mutta homma on senverran työläs että mielummin mennään vähän helpompaa reittiä.

20160503_200439Kanto on tervaantunut ihan kohtuullisesti, joten sytyttäminen on kohtuu nätti temppu. Nyt kuvissa olevaa kantoa on poltettu kahteen otteeseen, toisella kertaa hilasin kompressorin nurmikolle ja palamista tuli autettua 0.5bar paineella. Jätkänkynttilän malliin sahattu kanto palaa kohtuullisesti yksinäänkin, mutta sekaan on tullut nakeltua kaikenlaista risua tehostamaan palamista.

20160501_101513Ensimmäisen polton jälkeen jäätiin ylläolevan näköiseen tilanteeseen, tuohon tuli sahattua vielä syvemmät urat moottorisahalla ja toisen polton kanssa keskusta painui lähestulkoon ympäröivän nurmikon tasolle. Ainakin kolmas nuotiopiiri pitää tuon kanssa vielä järjestää, mutta ihan toimiva, vaikkei välttämättä kaikkein nopein tai siistein, tapa tuo polttaminen on. Ainakin toinen kanto on vielä ajatus hävittää samalla mallilla.

Hiekkalaatikko

Tuo parempi puolisko ehti jo kirjoittelemaankin hiekkalaatikon päivityksestä, mutta kuvat on aina kivoja niin pistetäään muutama ruutu omastakin kännykästä näkyviin.

Parkkauksen jälkeen n. 25 senttiä halkaisijaltaan olevat rungot siirreltiin parkkuupaikalta pelipaikalle ihan moottorivoimin. Painoa noilla pölleillä on senverran ettei noita edes kahdestaan siirrä mihinkään peräkärryn lavaa pidemmälle.20160430_200304

Lyhyen kärrykyydin jälkeen sitten runkojen asettelu lopulliseen sijoitukseen. Läskille tuli lämmin joka työvaiheessa.

20160430_200209

Syvyyden puolesta runkoja saisi olla 2 päällekkäin, mutta eiköhän tuo yksikin kierros riitä. Täyttäessä runkojen aluset tuli erikseen lapioitua umpeen.

20160430_201818

Kuten kuvastakin ehkä näkyy niin jokainen runko jää n. kolmanneksen maanpinnan alapuolelle. Runkoja ei sen kummemmin ole kiinnitetty mihinkään, tuntuvat pysyvän ihan hyvin paikoillaan isänmaata vasten ilmankin harjateräksiä tai ruuveja.

Tehdessä vähän arvelutti että mitenkähän pahasti perillisten kamppeet ovat pihkassa, tuore mänty kun etenkin parkkauksen jälkeen on ihan tosissaan pihkainen. Hiekka kumminkin sitoi irtopihkat itseensä ja tenavien vaatteet ovat pysyneet pihkasta puhtaina, muutoin hiekkalaatikolla on tietty saatu pyykkiä aikaiseksi.

Kevät koukuttaa

Vaikka pihan kevätpuuhat meinaavat viedä ihan mennessään, niin jossain välissä on silti valmistunut taas läjä käsitöitäkin.

Keväällä tulee aina virkattua enemmän ja sen taas huomaa. Yksi keskeneräinen sukkapari on lojunut pöydän kulmalla jo pidemmän tovin, eiköhän sekin tuosta valmistu, kerran on viileämpiä kelejä taas lupailtu.

Tämä torkkupeitto valmistui jo ajat sitten, mutta on näemmä jäänyt esittelemättä.
imageimagePitkästä aikaa tuli tehtyä myös pöllötyyny, kertakaikkisen suloinen sellainen. Siskontytölle on tämä ihanuus lennähtämässä. imageTulppaani -maton ohjetta testasin pöytäliinaan. Aivan tyytyväinen en lopputulokseen nyt ollut, mutta saaja oli kuitenkin tyytyväinen. Lahjapakettiin tuli tämä käärittyä.imageSiivoilujen yhteydessä tuli vastaan viime keväänä aloitettu bolero. Jossain kohtaa on into tekemiseen lopahtanut ja työ jäi ufoksi roikkumaan. Itselleni tätä lähdin alunperin tekemään, mutta tyttö siihen ihastui, joten viimeistelyjen jälkeen sai neiti uuden hihattimen.
imageimage

Pihapiiri muokkautuu

Hiekkalaatikon lisäksi pahasti rehottava perennapenkki on toinen pitkään mietinnän alla ollut uudistusprojekti. Visioita on ollut jos jonkinlaisia, hienoja ajatuksia turveharkoista sun muista. Nuukapihi kuitenkin jälkeen säästää, kartoitti tontilta löytyvää materiaalia ja otti lapion kouraan.

Lähtötilanne kutakuinkin tämä. Keväällä saa penkin aina siistittyä suhteellisen säälliseen kuntoon, mutta kesän kuluessa tilanne karkaa aina lapasesta. Ensimmäiseksi siis isoimmat perennatupsut ylös ja pinta kauttaaltaan auki.
imageimagePihvaraston uumenista löytyi pari soppelia hirttä, jotka upotin reunustamaan penkin ylä- ja alaosaa. Lyhyelle sivulle kivireunus.
imageimageVähän lisää multaa ja penkki alkaa olla viimeistä silausta vaille. imageSillä aikaa kun huhkin kukkapenkin parissa, haki miesväki hiekkalaatikon täytettä vähän isommalla kalustolla. image..kyllä nyt kelpaa! imageTakapihalla tapahtuu myös. Tämä kuva ei kerro aivan koko totuutta ja tilanne muuttunut entisestään, mutta pikkuhiljaa on piha valloittamassa tilaa ryteikön puolelta… image