Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2014

Mistä sitä aikaa riittää?

No jostakin sitä on näköjään löytynyt, kerran on kerennyt kaiken muun touhuilun lisäksi käsitöitäkin tekemään. Jämäkuteista syntyi nopeasti pieni kori synttärilahjaksi.???????????????iParit sukkaparit omalla mallilla lähtivät maailmalle viimeviikolla.

 

DSC_0244Itselleni tein kämmekkäät, palmikkokuvio ei vaan nyt valitettavasti tässä kunnolla näy langan kirjavuuden vuoksi.

WP_000509Sitten tämmöinen ihana pieni lahja olisi maailmalle myös lähdössä… <3

WP_000511Omat varpaat saivat myöskin lämmikettä, kun piti suunnitella taas jotakin uutta kuviota.

 

WP_000514

Kokeileva keittiö sai suuren läpimurron, kun onnistuin tekemään leivänjuuren itse ja leipomaan siitä myös varsin maistuvaista limppua.

000250Tällä ja ensiviikolla saakin sitten leipoa yhtä jos toista… Ylioppilasjuhlat lähisuvussa sekä esikoisen synttärit työllistävät! :)

Pihan kunnostusta lasten silmin

Kevät paljasti lumen alta surullisen näköisen hiekkalaatikon tapaisen viritelmän. Noh, ei muuta kuin lapio kouraan ja tehdäänpä asialle jotakin.

000436Hieman siivousta Lapion kera (ja sitä haravointia jälleen) ja viimeinen silaus appiukon pellonreunan hiekkaalueelta peittämään surullisen mutalätäkön. Nyt on hiekkalaatikkoleikit kiinnostaneet paljon enemmän :) Toki jälleen, tämän kuvan oton jälkeen touhukas emäntä on kerennyt poistaa suunnilleen kaikki ympärillä olevat puskat ja tasoittelemaan maata. Mutta näistäpä lisää toisella kertaa.000508Kiikku löytyi ennestäänkin tai no, ainakin paikka sille. Mutta eihän se semmoinen onneton muovirimpula kiikkulauta näille apinoille oo mistään kotoisin. Tää on paljon kivempi :P

000428 000439Pihalta löytyy myös edellisten asukkaiden jättämä tramboliini, joka vielä kaipaa turvaverkon ympärilleen, jotta siitä pääsee jälkikasvu ottamaan kunnolla ilon irti.

Lasten listalla on vielä ainakin leikkimökki, jota tuo miehisempi osapuoli kovasti jo suunnittelee.

Pihan siivousta, metsän raivausta ja kasvimaa..

..eikä lopu hommat kesken. Pienehkön hiljaiselon jälkeen emäntäkin jälleen siis äänessä. Ensinnäkin pihan peitti talven jäliltä melkoinen kuorrute, jota sai rapsutella tovin jos toisenkin pois. Lisäksi aloitettiin varsin epätoivoisen oloinen metsän raivaus urakka, josta toinen puoliskokin on maininnut. Pääsiäisen aikaan se aloitetiin ja kyllä tuossa alkaa jo käden jälki näkyä. Ja unohtamatta kasvimaata, joka oli ehdottomasti saatava!

Piha oli siis kutakuinkin kauttaaltaan tämännäköinen siinä vaiheessa, kun haravan varteen tartuin. 000505Muutaman päivän haravoinnin jälkeen alkoi tilanne näyttää jo melkoisen paljon paremmalta. Ja heinikon seasta löytyi jopa kukkapenkki, jossa on tämän päivän helteisen sään jälkeen myös todistettavasti kukkivia kasveja.

DSC_0225

Ja se metsä. Noh, tilannehan siellä muuttuu lähes päivittäin. Tämän päivän aherruksista ei tullut vielä kuvamateriaalia napattua, mutta useampi tunti tuli taas kanneltua risuja paikasta toiseen. Ylin kuva on otettu pääsiäisenä ensimmäisen päivän ahertelujen jälkeen.

?????????????????????????????????????????????????????????????????????????

 

Sitten pari kuvaa parin viikon takaa. Sittemmin on tosiaaan raivattu lisää ja ”nurmikko” sekä metsä on jo alkanut vihertämäänkin.

 

 

 

DSC_0228 DSC_0229Kasvimaan lisäksi takapiha sai pientä kasvojenkohotusta viime viikolla, kun siivoilin ja raivasin halkoliiterin vieressä sijainneen rantteen uuteen uskoon. Päätettin siirtää halonhakkuupiste toiseen kohtaan, niin ei ruokailutilan ikkunasta näkyisi ensimmäisenä karmea kaaos. Ylimmässä kuvassa lähtötilanne. Puuläjä muutettiin ensin kätevämmin halkoliiteriin mahtuvaan muotoon ja sen jälkeen jälleen reipasta haravan liikuttelua muutaman tunnin ajan. viimeistelyyn vielä parit kärryt täyttömaata ja…

DSC_0224

…tadaa! Paljon kivempi jälleen.

DSC_0239

Siivoilin samalla kasvimaan ympäryksenkin ja siirtelin kivet metänreunaan, paitsi tuon parinsadan kilon painosen jötikän jätin paikalleen, koska tykkään kohtuullisen ehjästä selästäni. Kasvimaakin kuvassa vilahtaa, siitä sitten lisää myöhemmin.

DSC_0241Summasummaarum. Hiki on tullut ja tulee varmasti vielä kerran jos toisenki tälle kesää.

Nurmikko alkaa vihertää

Pikainen huomio nurmikon elintilasta. Kuvamateriaali tietty auttaisi, mutta sellaista ei nyt ole saatavilla, joten joudutte tyytymään ihan sanalliseen selontekoon. Kelit alkavat olla sellaiset, että nurmikon vihertäminen on tosiasia. Pahiten sammaloituneet kohdat kasvavat edelleen lähinnä sammalta, mutta huomio on kiinnittynyt lähinnä ihan selkeisiin eroihin nurmikon kasvussa.

En tiedä liekö kyseessä yltiöoptimistinen uskomus ilmauskoneen tehoon, kalkituksen täydellinen onnistuminen vai ihan puhdas sattuma, mutta jokatapauksessa nurmikossa on nähtävissä selkeästi huonommin voivia alueita. Nämä muutamat läntit ovat nimenomaisesti niitä, joihin ei ilmauskoneella aikaisemmin päässyt tavara yms esteiden takia. Eli joko ajaminen vaan sattui osumaan huonommin kasvavien nurmikon rajojen mukaan tai sitten ilmauskone todellakin tekee taikoja ja parantaa nurmikon kasvua silminnähtävästi.

Lannoitteen osalta kyselin paikallisesta maanviljelymarketista tarjontaa. Puutarhapuolelta saisi jotain nurmikon kevätlannoitetta, 800m² 36,90€. Meidän nurmikkoon ihan nimenomaisesti tarkoitukseen oleva sotku tekisi siis aikalailla satasen. Ihan apulantaa paikallisessa marketissa ei ollut alle 100kg pakkauksissa, mutta salpietari (eli se ihan perus apulanta) olisi n. 20€/40kg. Tuo 40kg riittää Stetson-Harrison -laskukaavan perusteella parillekin keväälle, joten taidan odotella että apulantaa (sitä lannoitetta, ei sitä bändiä) saa jostain järkeviä määriä ja jätän nuo hienot nurmilannoitteet ihan suosiolla kauppaan.

Metsäpalan vieressä oleva nuori nurmikko ei näytä oikein viimeisenpäälle hyvältä. Nurmi itsessään ei ole ollutkaan erityisen vahva ja nyt kun siitä on polttopuusavotan kanssa kuljettu traktorilla ja henkilöautolla niin ruohomättäiden seassa näkyy lähinnä paljasta multaa.

Pelisuunnitelmana nurmikon suhteen on seuraavaksi ajella ilmauskoneella vielä uusi kierros, kylvää paikkaukset tarpeen mukaan, kylvää vielä lisää kalkkia sammaloituneille alueille ja metsästää sitä lannoitetta jostain. Noin muuten leikkurinteriä saa hiljalleen alkaa teroittelemaan, etenkin takapihan puolella yli-innokkaalle leikkurinlykkääjälle olisi jo pari siivua tekemistä.

Noin muuten kuluva viikko on mennyt lähinnä polttopuusavotan merkeissä, josko kuluvan kuun aikana saisi liiterin täytettyä. Liiterin jatkeen katto menee heti samantien uusiksi, vanha kevytpeite ei pysäytä edes hentoa kevätsadetta. Nurkista löytyi pari siivua vanhaa kattopeltiä, sikäli kun sitä on tarpeeksi niin ongelma on tuonkin suhteen ratkaistu. Työhuoneprojekti ei paljon etene, mutta kokoajan se riipii takaraivossa. Ja niin, kasvimaakin tuli väsättyä, mutta saa tuo parempi puolisko kertoa sen vaiheista tarkemmin.

Liiterin jatke

Liiteri alkaa käydä pieneksi kun polttopuuta on sekä kaadettu omasta pihasta että saatu vähän sieltä ja täältä ja muutenkin liiterin mitoitus on vähän niin ja näin. Täysi liiteri riittää nippanappa talven yli, joten pieni lisäreservi ei haittaa ollenkaan. Tämän päivän nikkarointiprojektina otin sitten lopultakin liiterin entrauksen ja pienen katoksen liiterin taakse.

20140507_001Huoltopuolella oli puuttuva harjapelti. Liiteri on ilmeisesti siirretty jostain nykyiselle paikalleen ja harjapellit on jäänyt laittamatta paikoilleen. Kosteus on tehnyt tehtävänsä harjalautojen kanssa, mutta tallin nurkista löytyi passelit pellit paikoilleenlaittoa vaille valmiina.

DSC_0202Makita kouraan, pellit katolle ja kourallinen kateruuveja ja homma oli puolessa tunnissa valmis. Mikä lie syynä ettei noita valmiita peltejä ole aikanaan laitettu paikoilleen.

Peltien jälkeen laajennoksen pariin. Pidemmän aikaa olen pyöritellyt ajatusta tehdä liiterin taakse katos johon pinota klapeja kuivamaan. Edelliset asujat pitivät vastaavantyylisiä katoksia liiterin sivustoilla, mutta ne eivät oikein omaan silmään iske, niin laajennos liiterin taakse on looginen vaihtoehto.

DSC_0221Pohjaksi päätyi saatu kuormalavantapainen. Alle lecaharkon palaset ja päälle katos. Simppeli rakennelma ja joutovärkkiä löytyy nurkista senverran että tuon saa tehtyä ilman visiittiä lautatarhalle. Kompura, naulain, sirkkeli ja muuta rekvisiittaa paikalle ja takomaan. Muutama tunti myöhemmin (josta liki tunti meni puhelimessa) homma oli valmiina.

20140507_002Vesikatteen virkaa toimittaa vanha kevytpeite. Tuo ei varmasti ole kovin pitkäikäinen, mutta välttää se nyt ensihätään. Tuohon päälle joutunee vetämään vaikkapa raskaspeitteen niin veden ja lumenkestävyys paranee melkoisesti. Järin suuri tuosta laajennoksesta ei tullut, katon ulkoreuna on n. 150cm liiterin seinästä, mutta kyllä siihen muutama pinokuutio klapeja kuitenkin mahtuu.

20140507_003Erityisen kaunis tuo ei ole, mutta ajaa asiansa. Runkonaulain lunasti jälleen paikkansa.

Nurmikon entrausta

Kuten jo aikaisemmin tuli todettua, niin nurmikon paikalta löytyi paikoin lähinnä tukeva kerros sammalta. Nurmikon ilmaus, kalkitus, lannoitus ja paikkauskylvöt ovat siis edessä.

Ilmaukseen löytyy monennäköistä työkalua, perinteiset kenkiin kiinnitulevat naulapohjat ovat varmaan halvin optio, hintahaarukan yläpäästä löytyy ison ruohonleikkurin kokoisia polttomoottorikäyttöisiä härveleitä. Kaverin kanssa pyöriteltiin hetki ajatuksia edestakaisin ja päädyttiin välimalliin. Puutarhaliikkeistä saa nimittäin ruohonleikkurin perään kiinnitettäviä ilmaajia joita vedellään pitkin nurmikkoa. Tuollaisen hinta heiluu jossain vajaan satasen ja neljän sadan välillä, meillä päädyttiin DIY-ratkaisuun.

DSC_0186Käytöstäpoistettua vesijohtoputkea, lumikolan aisat, kemppiliimaa ja tovi askartelua niin nurmikonilmaaja helvetistä oli valmiina. Jälkipolvet nimesivät keksinnön ilmavaivaksi ja epäilivät että liekö moisen rakentamisessa mitään järkeä.

DSC_0187Ovat ehkä oikeassa, sen näkee sitten syksymmällä. Terän syvyys on vajaa 7 senttiä tyvestä kärkeen. Kapineeseen pari tynnyriä kyytiin ja tynnyrit vettä täyteen. Noin 100kg painolla laite uppoaa vähän paikasta riippuen joko muutaman sentin tai koko terän verran. Kapine ajettavan ruohonleikkurin perään ja muutama kierros ympäri pihaa.

DSC_0190.NEFIlmaus mitä ilmeisimmin onnistui, nähtäväksi jää saako tuota tehdä vielä kerran tai pari uudelleen ennen syksyä. Meidän plantaasilla nurmikkoa on luokkaa 2000m², joten steppailu piikkikengillä ei senkään puolesta innostanut, mutta tuossa terämallissa on internetin ihmemaan tietojen mukaan toinenkin pointti. Tuo terä leikkaa ruohon juuristoa, jota pelkkä piikki ei juurikaan tee. Juuriston leikkaaminen kuulemma kiihdyttää uusien juurien kasvua ja sitäkautta parantaa nurmikon kasvua. Noihin koloihin pitäisi kuulemma vielä ripotella hiekkaa parantamaan maan ilmavuutta, mutta se jäi ainakin tältä kierrokselta tekemättä, ehkä ensikerralla sitten.

Kalkitukseen valitsin ihan perus kotimaista dolomiittikalkkia (4,50€/40kg). Kylvin pari säkkiä pihaan suunnilleen fiskarsin istutuslapiollinen per neliö -annostelulla. Tuota tavaraa saa hakea vielä ainakin pari lisää että saa edes tuon n. 300g/m² annostuksen koko sammaloituneelle alueelle, eikä suurempikaan määrä haittaisi. Onneksi tuo ei ole erityisen arvokasta tavaraa. Sammaleensyöjääkin mietin, mutta se on kohtuullisen arvokasta tavaraa ja se vain tappaa näkyvän sammaleen, juuristo jää ennalleen ja hetkenpäästä samassa paikassa kukoistaa jälleen uusi sammalmatto.

Jonkinmoista lannoitusta pihaan pitää myös keksiä. Joku kekkilän nurmilanta olisi tietty helppo valinta, mutta se käy vähän lompakon päälle. 200 neliön läntille riittävä säkillinen maksaa 25€ luokkaa, tähän pihaan saisi ostaa noita säkkejä ainakin tusinan. Pitää kysyä ihan ammattilaistuotteita ja hakea ihan apulantaa samasta paikasta kuin maanviljelijätkin. Apulannan kanssa pitää vain olla vähän varovainen annostuksen kanssa, ihan rehuheinä kasvaa äkkiä 10-15 senttiä vuorokaudessa parhaimpaan kasvuaikaan. Nurmikon kanssa tuommoinen kasvu on ehkä vähän liikaa.

Kerrasta valmis vaihtoehto olisi sitten vetää koko nurmikko rapakolle ja heti kahden vuoden päästä nauttia upouudesta vihermatosta. Kahden kesän rapapiha ei oikein innosta, joten mennään pykälä hitaampaa reittiä.

Piha vetää puoleensa

Vettä on taasen ehtinyt virtaamaan niilissä ja muissa vesistöissä melko määriä edellisen kirjoittelun jälkeen. Aikainen kevät on vetänyt pihan suuntaan ja remontinteko on jäänyt vähän toissijaiseksi projektiksi kaiken muun rapaamisen kanssa. Edellisen remonttipostauksen jälkeen vinttiin on ilmaantunut muutama pätkä verkkoa lisää, joten siitä ei ole paljon jälkipolville kerrottavaa jäänyt muutaman viime viikon ajalta.

Pihassa on myllätty senkin edestä, ehkä näkyvin projekti tähänmennessä on tuo metsäpalan siivous. Nörtti kun on myös metsänomistaja, vaikkei tuossa allekirjoittaneen plantaasilla kovin paljon tarvitse toisen käden sormia käyttää kun puita alkaa laskemaan.

20140421_001Kuvia ei ole kovin kummoisesti tullut otettua, mutta yllä vähän makua siitä minkälaisesta projektista puhutaan. Tuosta läntiltä on siis kaadettu joku vuosi sitten puita ja maatilkku on sen jälkeen jätetty enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Ensiksi kulotettiin heinikkoa senverran mitä tohtii ja aloitettiin risujen kerääminen. Maa oli (ja on suurelta osin edelleen) käytännössä risujen peitossa kun kaadettujen puiden oksia ei ole siivottu aikaisemmin.

Kuten fiksuimmat lukijat ehkä huomaavat, niin vasemmassa reunassa kuvaa näkyy koskematon osa plantaasista, oikealla aloiteltu työmaa. Taustalla näkyvää nuotiota on poltettu melkoisen monta päivää aina kelien salliessa ja risukkoa on edelleen aikalailla riesaksi asti. Toki risukon hävityksestä muotoutuu sitten hyvää lannoitetta vaikka kasvimaalle, mutta melkoinen työmaa tuon joutomaan siivoamisessa on. Josko sen kuitenkin saisi kesän mittaan edes suunnilleen siivottua oksista niin jälkikasvu voisi mellastaa vähän turvallisemmassa ympäristössä.

Muutoin pihassa on touhuttu lähinnä paremman puoliskon toimesta. Tällähetkellä taitaa olla menossa neljäs harava (myönnettäkööt, paikallisen romuonnelan 2€ haravat eivät olleet ihan parasta laatua). Metsäläntin lisäksi pihasta on hävinnyt vanhaa vatukkoa, heinikkoa on paikoin kuloteltu ja yleisestiottaen paikkoja on siivottu.

Tuo parempi puolisko saa luvan kertoa omista tekemisistään tarkemmin, mutta kaikenkaikkiaan männävuoden lehtien ja muun ryönän alta alkaa paljastua ihan mukiinmenevä piha.DSC_0220Viimeisimpänä lisäyksenä pihaan aloiteltiin kasvimaan tekoa. Homma jäi vähän kesken kun lainamyyrä päätti ettei talven jälkeen olekaan kiva pysyä käynnissä. Kunhan kalusto saadaan taas taistelukuntoon niin esikoinen voi äitinsä kanssa alkaa suunnittelemaan porkkanan, salaatin ja tiesminkä kasvatusta. Kovin suurta länttiä ei ainakaan tällekesää pihaan tehdä, reilumman kokoinen pottupelto tulee kommuunimalliin kavereiden kanssa ja kasvihuone nousee jossain kohtaa jatkamaan kasvimaan pinta-alaa, joten eiköhän tuolla n. 5×4 metrin läntillä pärjätä.

Muutama ihan erillinenkin projekti on tullut tehtyä, niistä kohta tarkemmin.