Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2016

Laavu, 5. osa – Katto pään päälle

Viime numerossa jäätiin pohtimaan kattokulmaa ja sitähän tuli mietittyä yhä uudelleen ja uudelleen. Takaseinän korko pysyi kohdallaan, joten sivuseinien tukena on vain oviaukon viereiset hirrenpätkät. 2 kerrosta tuli tapitettua kiinni.

20160719_165034

Hirsiseinän tapitus on teoriassa helppoa. Porataan parista hirrestä reikä läpi ja lyödään siihen tappi.

20160702_195904Käytännössä tuo alta kympin alelaarista bongattu lusikkateräsarja ei ollut ihan niin mahtava. Setissä on useampaa kokoa lusikoita ja jatkovarsi joka teorian tasolla pysyy kiinni terässä ihan vaan parilla M4-kokoisella lukitusmutterilla puristaen. Käytännössä kuvan ottamisen jälkeen varsinainen terä jäi kahden hirren väliin ja irtosi jatkosta. Muutaman kirosanan jälkeen terä oli jälleen pöydällä ja ensimmäinen korjaus tuli tehtyä vähän jykevämmällä ruuvilla ja pienellä upotuksella terän kylkeen. Kuten nokkelimmat jo arvaavat, tuokaan ratkaisu ei toiminut.

20160702_205416Läpipulttaamalla terä lopulta suostui pysymään paikoillaan ja makita sai jauhettua kahdelle tapille 22 milliset reiät. Itse tapit tulee olla samaa puuta kuin tapitettava tavara, tai ainakin samaa lajiketta ja samaan aikaan kaadettuna. Puu kun kuivuessaan elää ja jos tappi ei elä samaan tahtiin hirren kanssa niin paskimmassa tapauksessa koko hirsi halkeaa. Onneksi työmaan ympäristö on peitossa soveltuvaa materiaalia, joten sopiva tikku kouraan ja veistämään kanttinen palikka pyöreään reikään. Pyöreä palikka on paljon työläämpi veistää ja toisekseen kanttinen toimii paremmin kun tapilla on hieman elintilaa kolossaan. Tappi reikään kirveen hamarapuolella, ylimääräiset poikki ja hyvä tuli.

20160719_183346Kahden tapitetun seinäkerroksen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että omat salvaustaidot huomioiden ei ole aivan täysin mahdoton ajatus että korkeampi rakenne pettäisi sivusuunnassa kuorman alla. Materiaalia kun on tarjolla niin ratkaisu on ilmeinen, yksi poikkituki väliin. Veistin myös seinähirteen loven, jotta tartuntapintaa tuli mahdollisimman paljon. Samalla katto sai näppärästi yhden lisätuen, joskin ilmankin olisi varmaan pärjännyt.

20160723_182253Muutama hirsi lisää kehikkoon ja sitten ollaankin jo lakikorkeudessa. Oviaukkoon mahtuu keskimittainen nörtti mukavasti istumaan vaikka koko kehikko vähän painuisi kasaankin ajan myötä. Tässäkohtaa projektia oli pienen tuulettelun paikka, hirsien kanssa temppuilu on tämän projektin osalta ohi.

20160724_144520Hirrenveistokalut vaihtuivat sitten vähän modernimpaan kalustoon kun hilasin paikalle kompressorin, runkonaulaimen ja pari sähkötyökalua. Kattoniskoiksi valikoitui perus kakkosnelonen. Niskojen väliksi tuli mukava 54 senttiä, jonka pitäisi kestää vähän paksumpikin lumikuorma.

Takaseinän päälle joutui heittämään viiden tuuman lankun pystyyn ja keskiriman päälle askartelin pienet korokepalat. Otsahirsi kun kohosi vähän suunniteltua kattokulmaa ylemmäs niin aikaisempi mitoitus ei ollut aivan kohdallaan.

20160725_160529Kattoniskojen jälkeen sitten oman pihan puista sahattua lautaa kehiin. Runkonaulain ja käsisirkkeli lauloivat hetken kun n. 140 metriä lautaa löysi itsensä katolta. Pätkin laudat sen kummemmin mittomatta kiinni niskoihin, mitä nyt alimmainen lauta tuli katsottua kohtuu tarkkaan suorakulmaan seinien suhteen. Lopuksi lautaa ja silmämääräistä mittailua hyväksi käyttäen viiva kattoon ja sirkkelillä viivaa pitkin ylimääräiset pois. Huopa katolta vielä puuttuu, mutta siitä sitten seuraavassa numerossa.

20160725_181004Katon jälkeen ohjelmassa on sitten luonnollisesti lattia. Juniori-osasto sai hommaksi siivota loputkin moskat pohjan pressun päältä harjaamisen ja muun siivoamisen jälkeen. Paineilmapilli oli niin paljon jännä työkalu että samalla tuli puhalleltua aikalailla jokainen hirrenrakokin puhtaaksi puruista ja muusta moskasta.

Lattianiskat löin hirsiin kiinni runkonaulaimella ja ”ilmaan” roikkumaan jääneet niskat ovat kiinni kulmaraudoilla. Varsinkaan nuo kulmaraudat eivät taida olla ihan virallista perinnetyöhön liittyvää kalustoa, mutta eipä tuo haittaa.

20160725_191914Oikeaoppisesti lattia pitäisi kuulemma tehdä pontatusta lankusta. Minä käytin karvalautaa. Enimmät karvat lautojen pinnasta tuli pyyhkäistyä pois käsikäyttöisellä sähköhöylällä, sitä oikotasohöylää kun ei tallin kalustuksesta vieläkään löydy. Pinta on paikoin hieman karkea, mutta tyyliin sopiva. Jos tikut persposkissa kuitenkin alkavat olla ongelma niin pitää lainata hiomakonetta ja siloitella lattia paremmin. Mittaan sahauksen ja pienen sovittelun jälkeen vetelin lattialaudat kiinni kyprokkiruuveilla kun ei oikein muuta sopivaa ollut käsillä ja toisaalta kyprokkiruuvi toimii tuossa käytössä vähintäänkin loistavasti.

Katolta puuttuu vielä huopa ja laavun edestä tulisija, mutta ne tehdään sitten seuraavassa numerossa. Nuotiopaikan perusteet tuli jo tänään illasta kaiveltua, mutta ukkoskuuro tuli häiritsemään tekemistä.

Viimenumerossa unohtui laskeskella kustannuksia, viimeisin vahvistettu lukema on 160 rahaa ja siitä puuttuu perustusharkot, kevytpressu ja laudoitukset. Pilariharkot olivat jotain kolmisen euroa laaki ja pressu kympin nurkissa. Lauta ja lankkutavara on omasta pihasta sahautettua, sahuri laskutti vajaan satasen ja laavuun meni n. kolmasosa sahatusta tavarasta. Näistä näppärästi laskukoneella päästään 230€ nurkille. Nauloja ja ruuveja meni jokunen kourallinen, mutta niiden ostohintoja en enää edes muista. Runkonaulat on vissiin jossain kolmen-neljän kympin nurkissa per 5000 kappaleen laatikko ja ruuvit karkeasti samassa hintaluokassa, joten ei tuohon kovin monen euron edestä kiinnitystarpeita saa menemään.

Nyt kuitenkin näihin kuviin ja tunnelmiin, ensinumerossa tehdään ainakin tulisija ja mahdollisesti jopa naulataan huopaa katolle.

PS. Vähän lämminkin olut maistuu muuten hyvälle kun sen nauttii itsetehdyssä laavussa istuen juuri sen jälkeen kun viimeinenkin lattialauta on ruuvattu kiinni.

Laavu, 4. osa – Perustukset & seinät

Onpa taas mennyt enemmän tehdessä kuin kertoessa tekemisestä, mutta nyt olisi luvassa laavuprojektin eteneminen kuvien kera. Koko homma alkaa tietty pohjustuksella, tälläkertaa rakennetaan pilariharkkojen päälle.

20160521_133338Ensiksi kivet suunnilleen sinnepäin. Teknisesti ottaen neljäkin harkkoa varmaan riittäisi, mutta arvelin että liian kanssa aina pärjää, eipä nuo mitään äärettömän kalliita ole.

20160521_145546Sitten lapio heilumaan ja harkot kutakuinkin samaan korkeuteen ja tarkemmin oikeille etäisyyksille toisistaan. Kuten kuvastakin näkyyniin epätasaisuuksia piti tasoitella hiekalla melko reippaasti, mutta ihan kohtuudella tuosta selvisi.

20160521_171009Sitten itse hirrentyöstö käyntiin. Intternetissä kertovat, että tuo tehdään oikeaoppisesti halkaisemalla alin hirsi. Minä tein vähän toisin. Toisaalta perinteisestihän tuo muutenkin perustettaisiin luonnonkiville eikä millekään höpöharkoille, mutta meikänörtillä ei riitä sinni alkaa tekemään kunnon luonnonkiviperustusta. Ne painaakin mokomat niin paljon.

Pohjaa vasten nakkasin ihan vaan kevytpressun ja huitaisin siihen lapiolla pari reikää strategisiin kohtiin. Suodatinkangas olisi ihan virallinen materiaali, mutta tuo pressu ajaa asiansa ihan hyvin ja on paljon halvempaa. Esteettisesti tuo pressu ei ehkä ole ihan niin kiva, mutta sitä varten voi vaikka pinota laavunvierustat kiviä täyteen tai keksiä jotain muuta kivaa jos silmä jää sairastamaan.

20160521_192529Aluspuiden jälkeen sitten päästäänkin tekemään ensimmäistä salvosta. Tukkikärry toimii yllättävänkin hyvin eikä puiden siirto paikasta toiseen tuota suurempia ongelmia.

20160527_205354Ei ehkä ihan mestariteoksia, ja ensimmäisissä salvoksissa meni järkyttävän pitkään, mutta valmista tuli. Tarkkasilmäisimmät huomaavat kuvassa jo tässäkohtaa ongelman, minä en tehdessä älynnyt pistää merkille.

20160529_181038Seuraavan kerroksen kanssa tuohon istumaorteen piti tehdä ns. koirankaula, eli madaltaa myös alempaa hirttä että toiseen kerrokseen jäi edes auttavasti tarpeeksi tavaraa. Ihan ei tee mieli alkaa samantien vaihtamaan hirttä siksi että se menee poikki.

20160602_001632Tästä eteenpäin homma onkin sitten senkun tekee. Seuraava kerros suunnilleen kohdalleen, varauksen piirto hirsivaralla, sahausta ja veistämistä ja sama uusiksi.

20160603_21550620160602_001649Nurkkasalvokset eivät ehkä ihan vielä talon tai edes saunan nurkiksi kelpaa, mutta laavussa välttävät ihan hyvin. Aikaisemmassa numerossa mainostettu veistolaikka rälläkkään on ainakin meikäläisen näpeissä paljon parempi työkalu kuin moottorisaha tai kirves. Työstäminen on kohtuullisen nopeaa ja ennenkaikkea melkoisen tarkkaa.

20160603_215420Haittapuolena on tietty meteli ja sotku. Laikasta lähtee monen kokoista silppua alkaen lähes hiontapölystä, isoimmat tikut ovat tulitikun kokoluokkaa. Pitkähihainen vaatetus, kunnon hanskat ja pleksimaski naaman eteen ovat ihan välttämättömyyksiä. Eipähän tule kylmä, etenkin kun tehdessä on välillä oltu komeasti hellelukemissa.

20160615_205235

20160630_205359Viimeisessä kuvassa kirjoituspäivän tilanne. Takaseinä on korossa ja seuraavaksi on ohjelmassa miettiä kattokulmaa ja siihen liittyviä juttuja. Sikäli kun viikonloppuna ei sada niin ajatus olisi veistää muutama kerros lisää. Tällähetkellä etuseinän korkeus on vähän reilusti olkapäälle kun istuu orrella. Oletus on että seiniä saa tehdä vielä 5 tai 6 kerrosta. Olen vähän kahden vaiheilla pitäisikö seinät tapittaa vai pitäisikö kattoniskatkin salvata. Tapittaminen olisi paljon nopeampi vaihtoehto, salvaus vaatii enemmän työtä mutta on myös paljon lujempi.

Oma taiteenlajinsa tuo hirrenveisto on ja tehdessä on useampaankin kertaan käynyt mielessä ettei haittaisi tippaakaan vaikka joku kokeneempi olisi neuvomassa. Tekemällä kuitenkin oppii ja laavu on siitä kiitollinen aloitusprojekti ettei sen kanssa tule katastrofia vaikkei seinistä tulisikaan erityisen tiiviitä. Perustuskivet ovat tehdessä paikoin vähän kallistelleet, niitä joutunee jossain kohtaa oikomaan. Koko komeus kuitenkin nousee halli- tai pullotunkilla ihan helposti joten yksittäisen nurkan perustusten korjaus on ihan tehtävissä.

Nyt kuitenkin näihin kuviin ja tunnelmiin.