Se on selvästi kevät. Puuta on jälleen kaatunut, kuten toinen puolisko jo ehti kertomaan. Ystävänpäivän kunniaksi vietimme parisuhteen laatuaikaa, toinen sahaili mäntyjä pätkiksi ja minä sitten vaihtelevalla tyylillä kuljetin ne liiterin nurkille. Vielä on oksien raivaus kesken, kun haittaa tämä meneillään oleva harjoittelupätkä ikäihmisten parissa harrastamista. Ja jotta hommat eivät kesken jäisi, kun vauhtiin pääsee, niin eilen kaatui 15 puuta lisää tien varrelta.  Hyvin mahtuivat pojat suurimman kannon päälle seisomaan ja tilaakin vielä jäi.Opiskelun ja kotielämän tasapainoilun lomassa on jonkin verran kuitenkin ehtinyt lankojakin muuttamaan muuhun muotoon. Kovin on verkkainen tahti siihen nähden mihin on tottunut, saattaa olla yksi sukka useita päiviä puikoilla. Mutta onpahan noita ehtinyt tässäkin välissä jokusen parin tekemään.  Yksi virkattu korikin valmistui ystävän syntymäpäivälahjan osaksi.

Allekirjoittaneelle uusien mallien testailua ja iki-ihanat selbusukathan ne jälleen ovat olleet työstössä. Ja lisää pukkaa, kun vaan tunnit päivässä riittäisivät.