Aihearkisto: Kokkaus

Romantiikkaa arkeen, pikkubudjetilla

Vastaa

Toisen puoliskon kanssa on piakkoin 13 vuotta taivallettu samaa polkua. Ja koskapa vuosipäivä osuu tänä vuonna maanantaille, otin pienen varaslähdön ja järkkäsin yllätyksen jo nyt viikonloppuna. Lapsukaiset pääsivät mummolaan ja me vietetiin ilta ihan kahdelleen kotona. Saunomista ajan kanssa ja hyvää ruokaa. Ehkäpä vielä joskus merkkipäivää vietetään muuallakin kuin kotioloissa, mutta kyllä pienellä vaivalla ja budjetilla saa kummasti aikaan piristystä.

Pakastimen uumenista löysin palan naudan filettä, joten illallinen perustui varsin perinteisesti pippuripihviin ja ylipäätään siihen mitä kaapeista valmiina jo löytyi. Jälkiruuan valmistin jo edellisenä iltana, miehen touhutessa tallilla.

Illan menu

Alkuruoka

Jääsalaatti, paprika, punasipuli, paprikatäytteiset oliivit, fetakuutioita aurinkokuivatuilla tomaateilla.

Pääruoka

Pippuripihvi ja lohkoperunat valkosipulilla

Jälkiruoka

Valkosuklaa-vadelma pannacotta

Erittäin onnistunut ja juhlava kokonaisuus, nälkä ei jäänyt. Kun pahin ähky hellitti, täräytti isäntä vielä meille espressot (kerran hyllystä sellainenkin pannu löytyy) kruunaamaan kokonaisuuden. Sen verran harvoin tulee tuota käytettyä, joten hieman ehkä oli maku puruissa jo kärsinyt. Kaikenkaikkiaan oli mukavan rento ilta ja mikä parasta, onnistuin yllättämään ihan kunnolla!

Pullantuoksua ja tammikuun viimeiset tuotokset

Vastaa

Lapset sairastavat ja ulkona tuiskuttaa, joten päivän voi käyttää vaikka leipomiseen. Aamulla jäi puurokattilaan hieman neljän viljan puuroa ja jääkapissa majaili porkkanaraasteen jämät. Niistäpä siis mausteet tämän päivän sämpylätaikinaan. Viimeinen silaus sitten sydänmuotilla, joten vallan sydämelliset sämpylät tuli paisteltua.

Ja kun vauhtiin kerran päästiin, niin samalla tuli sitten leivottua pullia sekä täytettyjä sarvia. Pakastimen täytettä taas vähäksi aikaa. Kerkesinpä tammikuulle vielä yhden parin lapasiakin tekemään. Tosin huovutuksen tein sitten tänä aamuna, mutta lapaset tuli neulottua muuten illalla elokuvaa katsellessa. Eli aikuisen käteen passelit huovutetut lapaset varren kera. Ja ihanan vihreissä sävyissä.

Tammikuun tekeleistä esittelemättä on jäänyt tämä huivi, jonka neuloin äidilleni lahjaksi. Valmiina on jo jonkin aikaa ollut, mutta viimeistelyn tein vasta perjantai iltana, joten silläkin on kuvaamatta jäänyt.

Uutta ilmettä

Vastaa

Kuten ennen joulua oli mainintaa, niin keittiöön tein pikapiristyksen siivoilujen ohessa. Lähtökohtaisestihan koko keittiö on, noh, nätisti sanoen ihan käypä keittiö. Aikaa nähnyt sekametelisoppa, joka toimii eikä vaadi välittömiä toimenpiteitä. Jos voittaisin lotossa, niin remppaisin heti. Mutta koska nollabudjetilla mennään, niin pienin askelin ehostetaan ja sitten joskus pistetään uusiksi.

Keittiö on täynnä tylsän vaalenruskeaa kaapistoa, joka kaipasi jotakin. No, ruuvaillaan pari ovea irti ja heti huomattavasti parempi. Keittiön yleisilmeen kohentamiseksi on muitakin budjettiratkaisuja mielessä, niitä tässä toteutellaan aina, kun aika antaa myöten. Mutta tässä mennään tällä hetkellä.

Lähtötilanne lieden…

…sekä tiskipöydän päällä

Ja tältä se sitten näyttää.

Ja onhan sitä tietenkin keittiössä kokkailtu taas kaikenlaista. Ruisleipäjuuri tuli kaiveltua tauon jälkeen esiin ja parikin kertaa on tälle vuodelle jo leipää leivottu. Pakkasten myötä uunikin lämpeää harva se päivä, joten laatikot ja padat ovat taas listalla.

Limput uuniin menossa.

Ja nämähän vietiin suorastaan kädestä!

Lihapataa ja kaalilaatikkoa…

Kokeilevassa keittiössä kinkku-valkohomejuusto -piirakka.

Kyllä se niin on, että hyvä ruoka, parempi mieli. Ja itselle mieleisessä keittiössä viihtyy aina paremmin.

Jouluja osa 2

Vastaa

Nytpä on hetkellisesti kadoksissa ollut kortinlukija löydetty ja kameran otoksista jokusia valittu reportaasia varten. Joten vielä kerran palaillaan Kassalan joulun tunnelmiin.

Joulua edeltävänä viikonloppuna käytiin etsimässä sopiva kuusi, Tapion kotitilan tiluksilta. Aattoa vieteltiin sitten kaikessa rauhassa. Aamupalaa syötiin kevyesti joulun lastenohjelmien parissa. Lapsukaiset leikkivät myös lego-kalenterien legoilla pitkän tovin. Pakkanen paukkui ja pihalla oli kaunista. Aamun touhujen jälkeen sitten pukeuduttiin kunnolla ja käveltiin mummolaan joulupuurolle. Puurojen jälkeen reippailtiin takaisin ja jäätiin ulkoilemaan toviksi, kun odoteltiin saunan lämpeämistä. Pihalla laiteltiin linnuillekin jouluruokaa ja sytyteltiin lyhtyihin kynttilät ja roihut. Saunomisen jälkeen sitten katettiin pöytä koreaksi. Lapsukaiset leipoivat isänsä kanssa tuoreet tortut kahvipöytää varten sillä aikaa, kun itse laittelin ruuat valmiiksi. Jouluruuat syötiin ihan oman porukan kesken, ruuan jälkeen sitten laittelin kahvit ja saimme mummolan väen seuraksi iltakahville. Ennen kahvittelua kävi se päivän odotetuin vieras, itse joulupukki.Aika perinteisellä kattauksella meni joulu. Laatikot, kinkku ja rosolli. Graavilohen tein itse, silli tuli kaupan hyllyltä. Tein myös pienen satsin sienisalaattia, ihan itse kerätyistä sienistä. Rosollin lisäksi perussalaattia keventämään kattausta. Leipinä omatekoiset piirakat sekä Tapion tädiltä saatu saaristolaisleipä, munavoilla tietysti.

Kahvipöytään laitettiin tarjolle mm. juustoja lisukkeineen, torttuja sekä suklaata. Myös ruualta jääneet leivät sekä kalat jätin tarjolle. Nälkä ei jäänyt kenellekään.

Kaiken kaikkiaan oman kodin joulu oli juuri sellainen, mitä on aina toivonut. Omalla painolla ja kaikessa rauhassa sujui päivä alusta loppuun. Vaikka pääasiassa mentiin ihan perheen kesken, niin oman mukavan lisän toi mummolassa nautittu joulupuuro sekä isommalla porukalla nautittu iltakahvi. Mukava sekoitus omaa rauhaa ja sitten suuremman porukan kesken vietettyä härdelliä. Ihanan lämminhenkinen päivä.

Joulun vietoa jatkettiin välipäivinä Kainuun mummolassa. Ihana joulureissu talven satumaahan. Pakkasta oli koko reissun ajan reilusti, mutta se ei ulkoiluja haitannut. Ulkona oli niin satumaisen kaunista, ettei sieltä malttanut olla poiskaan.
Uutta vuotta on jo palan mtkaa menty eteenpäin, katsotaan mitä se tuo tullessaan!

Tuunailua ja marttailua

Vastaa

Viikonlopun pikatuunauksiin pääsi ulko-ovessa roikkunut surullinen sydänkoriste. Edelliset asukit sen siihen olivat jättäneet ja kevään mittaan viimeisetkin, ilmeisesti joulukoristeiden, rippeet siitä katosivat. Aikani sitä siinä olen katellut ja tuuminut, että jotakin voisi keksiä ja viikonloppuna sitten se viiden minuutin hurja tuunaustuokio koitti. Kaapista vähän askartelujen jäämiä ja puusta marjoja. Ihan bueno syyskoriste. Viime viikolla myös sisäinen martta päässyt vauhtiin, kun näitä pieniä puutarhan satosaaliita on jotenkin pitänyt hyödyntää. Hilloiksi on päätynyt mustaherukkaa, karviasta ja teinpä muutaman purkin mustikasta sekä mansikasta. Lisäksi kokeellinen parin purkin erä maustekurkkuja on maustumassa..Terassikaluste-projekti on pöydän osalta jo ollut valmiina pidempään, tuolien kanssa vielä eletään palapelivaihetta. Mutta tämmöiseen lopputulokseen siinä tuunailussa päädyttiin. Tykkäilen ja kesäillan maisemasta myös :)

Sadonkorjuuta

Vastaa

Reissun aikana olikin kerennyt kasvit kasvamaan ja eilisen sekä tämän päivän aikana on saanut jo ahkeroida kasvatuksia talteen. Aloitin punaherukkapensaan parista ja keräsin kypsimmät marjat talteen, niistä sitten samaa kyytiä mehustelin pari litraa mehua. Yrtit ja sipulit ovat kasvaneet vauhdilla. Tänään sitten jo pistinkin osan jo pakkaseen. Suurin osa sipuleista jäi vielä kasvamaan kokoa, keräsin nyt pois ne, jotka olivat jo alkaneet kellastua varsistaan. Ehkä päästään kohta maistamaan kasvihuoneenkin herkkuja, suunta siellä on ainakin ihan oikea. Tänään herkuteltiin sitten oikein viimesen päälle tuoreella ruualla, kun tuo toinen puolisko intoutui lähtemään yökalalle. Tuomisina olikin yksi lohi joka pistettiin uunin lämpöön ja päälle reilusti yrttejä, omalta pihalta tietenki. Kaveriksi kaivelin uusia perunoita ja porkkanapenkkiä harventaessa löytyneet pikkuporkkanat. Maistui!

Mitä tänään syötäisiin?

Vastaa

Aina säännöllisin väliajoin (jännästi muuten sijoittuu aina aikaan juuri ennen palkkapäivää ;) ) iskee tilanne, jolloin jääkaapissa alkaa olla enää valot. Tähän on tässä pikkuhiljaa oppinut, joten on tiettyjä asioita, joita kaapissa täytyy olla aina. Esimerkiksi jauhot ja kuivahiiva. Ja säilykkeet, pakasteessa mielellään myös aina pussi sitä ja toinen tätä. Tänään onkin herkuteltu tyttären pyynnöstä itsetehdyllä hernekeitolla (kuivaherneitä täytyy myös löytyä näitä hetkiä varten!) ja myöhemmin jämäherkuilla. Jotenkin jännästi sitä vaan saa aina taiottua kaikkea todella hyvää jämäsapuskaa silloin, kun kaikki on melkein loppu. Tällä kertaa lopputuloksena oli äärimmäisen hyvä ja ruokaisa salaatti sekä herkullisen muhevat sämpylät.

Salaattiin upotin loput salaatit, tuoreen sipulin varsineen, ananasta, tonnikalaa, oliivipurkin jämät, keitettyä makaroonia, hernemaissipaprika -sekoitusta sekä fetajuustoa. Meillä kun muksut rakastavat oliiveja, fetaa, homejuustoa ynnämuita omituisuuksia niin kummasti saa aina kiehtovia yhdistelmiä tehtyä. Sämpylätaikinaan upotin sitten eiliseltä pizzapäivältä ylimääräiseksi jääneen tomaattikastikkeen. Kylläpä tulikin pehmeät ja mehevät sämpylät! Ihana oranssinen väri ja valkosipulin sekä yrttien huumaava tuoksu. Kyllä napa kiittää!

Ja huomenna on muuten kauppapäivä…

Inspiraatioita ja aarteita

Vastaa

Viimeksi oli mainintaa valmistuneesta käsityöprojektista, josta nyt ei vieläkään kunnon kuvia ole, kiitos sateisen sään. Mutta tyydytään nyt huonoon puhelinkuvaan ja sanalliseen selitykseen.

Inspiraatio lähti tästä kuvasta..

Sain vision hameesta ja ihan pakko oli heti päästä toteuttamaan. Kaapin pengontaa hetki ja löytyi valkeaa, mustaa sekä violetinsävyistä lankaa. Ei muuta kuin langat puikoille ja työstämään. Ohjeita ei sen kummemmin ollut, mitä nyt hieman tuosta valmiista mallista kattelin osviittaa mitoista ja kavennusten paikoista. Soveltaen siis, jälleen kerran. Lopputulos oli enenmmän kuin nappisuoritus. Oon tosi tyytyväinen! Hinku jäi vielä toiseenkin, mustavalkoiseen versioon. Talvea ajatellen kummittelee mielessä myös tuo mekkomainen malli… Eikä tuota kovin kauaa tullut tehtyä, tai siis olihan tuo kolmisen viikkoa puikoilla, mutta ei kovin monena iltana tullut kyllä neulottua. Että yllättävän nopeasti eteni silloin kun sitä ehdin tekemään.

Tällä viikolla sain lankalahjoituksen. Toisen puoliskon täti lahjoitti minulle pari säkillistä lankojaan! Oli villalankaa, puuvillalankaa, viskoosia, silkkiä… Kertakaikkinen aarreläjä! Eihän siinä kauaa tarvinnut katsella, kun iski ensimmäinen visio. Samettilangasta yläkerran vessaan matto! Pienoiskokoinen juhannusruusu valmistui hetkessä. Ja sopii kyllä oikein hyvin paikalleen, vaikka epäilytti ensin tuo pyöreä malli. Mutta on kuin tehty sinne!Tällä viikolla on lopultakin saatu sadetta, kasvimaa on kärsinyt kuivuudesta, mutta nyt siellä rehottaa oikein mukavasti. Ja kun seuraavaksi saadaan sitä enemmän kaivattua lämpöä, niin kasvihuoneellakin alkaa tapahtumaan entistä enemmän, tai ainakin näin toivon!

Sateesta on kyllä ollut muutenkin hyötyä, sillä pitkästä aikaa on ollut koti pullantuoksuinen. Muksujen kanssa leivottiin vallan maistuvaisia pullia!

Väliaikakatsaus kasvimaalle

1 vastaus

Juhannus alkaa olla taputeltu. Meidän juhannus koostui ystävistä, grillailusta, saunomisesta, pihahommista ja ystävien kanalan rakennusprojektista. Ruokaa on ollut yltäkylläisesti tarjolla ja sen nahoissaan taas tuntee, joten uusi elämä alkaa siis jälleen kerran huomenna ;)

Pitaleivät, pulled pork ja texmex -voileipäkakku onnistuivat erinomaisesti, taatusti tulee tehtyä toistekin!

Kasvihuoneen viereen askarteli isäntä pari kukka-/yrttilaatikkoa ja raparperille oman kehikon. Toiseen laatikkoon istuttelin kesäkukkia ja toiseen tulee sitten yrttejä jotka vielä ovat kasvihuoneen puolella esikasvatuksessa. Kylmät kelit eivät oikein edistä tätä kasvatustouhua, mutta josko kesää olisi vielä jäljellä…

Kasvihuoneen puolellakin siinä mielessä positiivista edistystä tapahtunut, että toistaiseksi ainakin on suurin osa kasveista hengissä. Ehkä jopa hieman kasvaneetkin. Taidan kuitenkin tulevalla viikolla vierailla jollakin puutarhaosastolla hakemassa pientä täydennystä..

Juhannuksen kunniaksi saatiin kasvimaaltakin jo ensimmäisiä tuotoksia ruokapöytään asti. Salaatti on keleistä huolimatta kerennyt kasvaa jo syötävään kokoon. Nappasin salaatinlehtien lisäksi muutaman katkenneen sipulinvarrenkin antamaan makua juhannussalaatille. Hyvää oli sekin.

Rikkaruohojen seasta löytyi mukavalla alulla olevia porkkanansirkkoja. Myös tilli sekä persilja sieltä koettavat kohottautua korkeuksia kohti. Pienenpieni perunapenkki puolestaan rehottaa lupaavasti, sekään ei ole onneksi tykännyt kylmästä huonoa. Jospa se tästä!

Voi voi ja lämmin leipä

Vastaa

Kylmät kesäkelit ovat olleet toisaalta varsin mukavia, sillä on voinut hyvällä syyllä lämmitellä uunia ja leipoa sekä kokkailla patasapuskaa. Tänään onkin sitten ruisleipä tuoksunut torpassa, sillä pitihän se taikina eilen taas laitella pöhisemään. Itse taikina ja sen tekeminen alkaa hiljalleen sujua ja mukavan hapanta rupeaa olemaan. Paistamisen kanssa menee vielä epävarmemmissa tunnelmissa, kun leivinuunissa ei vielä lämpömittaria ole. Mutta näppituntumalla ja infrapunalämpömittarin (juu, isännän leikkikaluja) avulla tulee vallan mainiota leipää.

Vähän sitten vahingossa tuli tehtyä myös ruissipsejä, kun reikäleipiä tehdessä tuli nuita pikku nappeja. Paistuessaan pullistuivat palloiksi, lämpöisenä halkaisin ja takaisin uuniin hetkeksi kuivahtamaan. Mitä ilmeisemmin maistuivat, sillä hyvin oli kippo tyhjentynyt sillä aikaa, kun olin tuulettamassa tunteita lenkkipolulla.

Huomenna sitten valmistellaan juhannusherkkuja. Perjantaina on tarkoitus mennä ystäväperheen luo juhannuksen viettoon. Luvassa taas hyvää ruokaa (paljon), parasta seuraa ja kaikenlaista puuhastelua. Omalla valmistelulistalla on ainakin texmexkakku, pitaleivät sekä pulled pork. Sitä odotellessa :)